perjantai 13. elokuuta 2010

Ylläri!!

Viime perjantaina sain siis viimein selville Paavon tarkoin varjeleman salaisuuden, ja kyllä sitä kannattikin odottaa.

Perjantaina töiden jälkeen loikin innoissani kotiin odottamaan Paavoa töistä, mutta herralla vain kesti ja kesti. Lopulta mies pääsi kotiin ja antoi ohjeita pakkaamiseen: lämmintä, juhlavaa, bikinit, uniasu...Mitä! Yritin arvailla kohteita ja tässä vaiheessa olin melkoisen varma että me lähdetään jonnekin kylpylään viikonlopuksi. Mutta sitten Paavo kielsi mua katsomasta takakonttiin ja pelästyin että me lähdetään telttailemaan. Ennätysvauhtia sain tavarat kassiin, mutta Paavo ei näyttänyt mitään lähtemisen merkkejä, istui vain koneella lukemassa urheilu-uutisia. Mä hypin jo ihan seinille kun tahdoin päästä lähtemään, ja lopulta hyväksi keinoksi osoittautui Ellen DeGeneres-shown katsominen todella kovalla volyymillä ja sain miehen ulos asunnosta. Hypättiin autoon ja ajeltiin hetki, kunnes pysähdyttiin sitomaan mun silmät, varmuuden vuoksi mulla oli semmoset nukkumislaput silmillä huivin lisäksi. Paavo sanoi jotain noin tunnin ajomatkasta ja mä ehdin jo vähän huolestua, mutta silmät kiinni ei onneksi tullut huono olo, lähinnä alkoi vähän nukuttamaan.

Yhtäkkiä tajusin että tie muuttui hiekkatieksi ja päättelin että jonnekin mökille ollaan tulossa. Lopulta Paavo autto mut ulos autosta ja mun päässä vilahti ajatus yllätysjuhlista, mutta päättelin etteivät ihmiset osaisi olla hiljaa niitä paria minuuttia kun mua kävelytettiin silmät sidottuina, eikä kuulunut kuin linnun laulua. Lopulta saatesanoilla "toivottavasti maisema miellyttää" multa otettiin side pois silmiltä. Maisema?


Sain pienimuotoisen kiljumiskohtauksen ja taisin myös vähän kyynelehtiä kun yritin sisäistää kuinka ihania ihmisiä mä tunnen. Mun ilme on varmaan ollut aika melkonen! Paikalla oli kaikki parhaat, ja kaiken kruunas ihmisjoukosta vastaan juokseva Iba, jonka kanssa ei siis oltu nähty puoleen vuoteen! Vieläkin hymyilyttää kun ajattelen perjantaita, ei mulla oo sanoja kuvailemaan kuinka siistiä se oli tulla yllätetyks noin! Ihmetyttää kyllä vieläkin miten homma pysy salassa ja niin pitkään, kaikki on tiennyt asiasta suunnilleen kuukauden tai enemmänkin. Mökki oli Antin vanhempien ja pihalta löyty sauna ja iso palju, jossa oli lepposaa kellua hämärässä kesäillassa. Bileet olivat todella hyvät, yhdet parhaimmista mökkeilystä tällä porukalla.

Aamulla heräiltiin melko aikaisin hyvästelemään espoolaiset ja lojuttiin vaan pihamaalla ja siivoiltiin laiskasti. Ruokaa ei ollut enää jäljellä, joten soitettiin Hollolan pitseriasta 6 pitsaa ja 4 annosta kebabbia, nom. Lämmitettiin palju vielä uudestaan ja pulikoitiin kunnes oltiin kaikki ihan rusinoita. Mä ajelin kotiin ja oli jännää päästä rattiin puolen vuoden tauon jälkeen, onneksi sujui hyvin.

Mä oon niin ilonen mun ystävistä <3

Pusuja!

1 kommentti:

Taru kirjoitti...

Ihanaa, että meni hyvin! Tuommoisia kuulumisia silloin satamassa vaihdettiin, mutta työn raskaan raataja joutui jäämään pois. Ens kerralla! ;)