maanantai 28. kesäkuuta 2010

City of roses

Kirjottelen tätä bikineissä partsilla, on niiiiin kuuma, mutten pysty istumaan sisällä. Pöytä on puoliks jo varjossa, niin ettei mun tietokone (jonka nimi on muuten Bebe) ihan käristy. Äsken luin saksantenttiin, joka on torstaina, nyt piti saada vähän selällekin aurinkoa.

Tosiaan seuraavat kolme viikkoa tarkottaa kolmea tenttiä ja kolmea hausarbeittia eli kotiesseetä. Pitäis innosta puhkuen olla jo kirjottamassa, mutta jotenkin tätä parempaa tekemistä löytyy niin kovin helposti. Välillä mulla on kauhea stressi, että miten saan kaiken tehtyä ennenkun lähden, ja välillä taas on sellai nääääh, helpostihan mä ehdin-olo. Asiaa tosin auttaa se, että oon mun vierailijoiden ansiosta lähes vararikossa, eli kaupungille ei taida olla kauheesti asiaa. Onneks on isot varastot nuudelia kotona ja kastikepurkki maksaa 90senttiä.

Seuraavaks valtava kuvapläjäys viime perjantailta ja lauantailta. Perjantaina käveltiin ympäri Lüneburgia ja mä huomasin, miten lähes jokaisen talon edustalta löytyy köynnösruusua ja monissa paikoissa on myös ruusupuskaa. Ruusut tuoksuu voimakkaasti, ja kesäidylli täydentyy auringossa kirkuvien pääskysten äänellä. Sekä teipin vienolla nitinällä.

Lauantaina herättiin melkein ajoissa, ja lähdettiin Hampuriin kiertelemään. Hampurin keskusta ei ole mikään maailman isoin paikka, mutta onneksi keksin katsoa netistä vähän turistivinkkiä ja päädyttiin keskustassa pyörimisen jälkeen kasvitieteelliseen puutarhaan, josta ison puiston lisäksi löytyi tropiikkikasvihuone.

Tunnistettiin kilpaa kasvihuoneessa kotoa tuttuja huonekasveja, jotka oli lähteneet ihan käsistä ja kasvaneet puunkokoisiksi. Kasvihuoneilun jälkeen vaivuttiin kaikki nälkäiseen alhoon, joka korjattiin Vapiano-ravintolassa. Olen tainnut siitä aiemminkin mainita, ruoka on halpaa ja hyvää ja sitä saa paljon. Syömisen jälkeen lähetettiin pojat katsomaan jalkapalloa, ja lähdettiin siskon kanssa ostoksille. Sisko löysikin kaiken mitä oli etsimässäkin, ja mä löysin kaikkea, mitä en tiennyt että etsin. Noei! Ihan yhdet pikkuruiset kengät vaan! Ja oikeesti olin himotellut tollasia viime kesästä asti nähtyäni samantyyppisen mallin Vagabondilla, mutta köyhällä opiskelijalla ei ole semmosiin merkkikenkiin varaan, joten 22e kopiot käy enemmän kuin hyvin. (Ihanat noi mun monsterivarpaat)

Voi kun ne on nätit. Noi on muuten toiset kiilakorot mitkä oon tän vaihdon aikana hankkinu, vaikka en yleensä tykkää yhtään. Etenkään sellasista missä korko on tehty korkkimateriaalista, eww, ne on jotenki nii jotenki nii. Mutta kiilakoroilla on huomattavasti mukavampaa yrittää pysyä pystyssä täällä, kun korko ei voi jäädä kiinni mukulakiviteiden koloihin.

Nytmä skarppaan ihan hirmuisesti ja meen takasin lukemaan! Kirjottamisen alotan ehkä parin tunnin päästä...

Pusuja!

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Die deutsche Manschaft

Ist doch geil!

Taas teutoonit meni ja voitti, eli bileet isonee. Mainitsin aikasemmin, kuinka ihan ekan pelin jälkeen ihmiset juhli kaduilla ja teki spontaanin autoparaatin. No viime keskiviikkona voittoparaati oli jo huomattavasti isompi, seistiin varmaankin 45 minuuttia Rathausin torin laidalla eikä autojen virralle näkynyt loppua. Tänään en ollut Lüneburgissa pelin jälkeen, joten voin vaan kuvitella minkälainen hulina on ollut. Berliinissä puoli miljoonaa ihmistä oli katsomassa peliä skriineiltä täyttäen noin 1,5kilometrin pituisen kadun! Mutta ihan hyvältä kuulosti sekin, kun lentokenttähallillinen ihmisiä hurrasi maalin jälkeen. Ostetiin tyttöjen kanssa saksapupunkorvat, ihan mahtavat! Oon kohtuullisen varma, että Saksa on pärjännyt näin hyvin ihan meidän ansiosta. Vielä pitää hankkia saksanlippu jostain, Edekasta sais semmosen viittamallin joka myös houkuttais. Vuvuzeloja lähti tuliaisena Suomeen kyllä, pahennuksen aiheutus on taattua.

Kuvat siis viime keskiviikolta. Äsken tulin kotio saattamasta Siirin, Roopen ja Paavon lentokentälle, Paavo oli täällä viime viikon perjantaista ja sisarukset viime torstaista, siksi en ole ehtinyt postailla mitään. Oli ihanaa nähdä sisko ja veli piiitkästä aikaa, ja hengailla yhdessä. Viimeisin matka, jolla oltiin kaikki kolme taisi olla Barcelonan reissu 5 tai 6 vuotta sitten. Menoa hidasti hiukan veljen kipeä jalka, mutta urheasti mies jaksoi turisteilla läpi Lüneburgin ja Hampurin.

Nyt on jotenkin hassua olla yksin kotona, kun Paavo oli täällä niin pitkään. Erikoista on kanssa se, että ensi kerralla me nähdään Suomessa, koska mulla on enää tasan 3 viikkoa jäljellä!!! Sitten porukat tulevat tänne autolla ja hyppään niiden kyytiin ja me ajellaan Ruotsin läpi takasin Suomeen. Auto on kyllä hyvä juttu, annoin sisaruksille 20kg tavaraa mukaan eikä mun vaatekaappi näytä yhtään sen tyhjemmältä. Mistä tää kaikki tavara oikein on ilmestynyt?

Itsetehty vuvuzela gone wrong?

Laitan huomenna lisää juttua viime viikon tapahtumista, nyt pitää katella vähän kouluhommia huomiseks.

Pusuja!

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Zu vuvuzelieren

JES enään 8 tuntia ja Paavo on täällä! Sitä ennen on tiedossa sushilounas ja  Saksa-Serbia peli. Ulkoota kuuluu jo nyt yksittäisiä vuvuzelan töräyksiä, vaikka pelin alkuun on pari tuntia. Tää maa on ihan MM-kisahullu, esim Linan tunti siirrettiin alkaaman 3 tuntia normaalia myöhemmin, jotta kaikki voi mennä katsomaan Saksan pelin.

Viikko on menny hitaastihko eteenpäin, maanantaina tehtiin Potteresitelmä loppuun ja esitettiin se sitten tiistaina ja meni ihan hyvin. Näytettiin paljon videopätkiä ja fanisivuja ja kuvia, ja ainoo kritiikki mitä saatiinki oli et jos olis vähän käyttäny teoriaa faniudesta tai jonkun fiksun määritelmiä asioista. Mut luulen et katsojat viihty huomattavasti paremmin ilman mitää teorioita! Ja oon jo alottanu mun potter-kotiesseetä! Mulla on huimat neljä lausetta, mutta onpahan alku. Kunhan mun Harry Potter Brand Macig-kirja (amazonista 6,5e) tulee saan sen käyntiin kunnol.

Muistin yhtäkkiä, että mullahan on 20e lahjakortti Uni Buchiin eli kirjakauppaan. Käytiin sielä tutkimassa valikoimia, ja olin jo ihan ostamassa saksankielistä pokkaria, kunnes löysin jotain parempaa!

 Nimittäin seinätarroja! Oon iän kaiken halunnu jotain bambujuttuja tarroina mun seinälle, ja nyt löyty tommonen sopivaan 19,95e hintaan. Koska nyt näyttää siltä, että mun vanhukset saapuu autolla hakemaan mua täältä, voin alkaa katselemaan myös lukuisia sisustusliikkeitä sillä silmällä. Parit mukit ja ihanat lasipurkit oon jossain nähny, nyt pitää vaan muistella missä ja käydä hakemassa kotiin.

Keskiviikkona yritettiin tehdä jotain illalla, mutta Hausbarissa oli mun ja Marinoiden lisäks 4 ihmistä, Irish Pubissa kans melko tyhjää ja Peselissä yksinäinen nainen joras aurinkolasit päässä tanssilatialla. Tuntu ihan kummituskaupungilta! Toisaalta nyt viikonloppuna on Stadtfest, eli vähän niinkun Lüneburgin synttärit ja tiedossa on paljon menoa ja meininkiä. Ehkä ihmiset säästelee juhlatunnelmaansa sinne tai jotain. Mutta Am Sandelle oli kohonnu maailmanpyörä, joka ristittiin Lüne Eyeksi, ja siihen on päästävä.

Lisäks on vaikka mitä kojua ja lavaa jokapuolella, sinne pitää ehdottomasti lähteä pyörimään viikonlopun aikana. Ainoa vaan, että mulla on la ja su koulua 10-16! Argh! Miks kaiken kivan pitää tapahtua sillon kun mä oon koulussa ja sitmä en ehdi nukkumaan ja sit mul on kauhee väsy?

Sit vielä vähän kuvia eiliseltä, jumiteltiin lounastunti ruohikolla kirsikoiden kanssa. Tunnin jälkeen lähdettiin kaupungille katsomaan jalkapalloa ja löydettiinkin parit vuvuzeloituneet kaverit. Mietittiin erilaisia käyttöjä sanalle, esim mit/vuvuzelen tarkottaa soitella yhdessä ja vervuvuzelen tarkottaa kovaa vuvuzelointia. Ei oo kivaa kun korvan vieressä pärähtää viidestä torvesta trööööööööööööt, voin vaan kuvitella millasta on kun 20 000 ihmistä vuvuzeloi samaan aikaan.

Vuvuzelaa taidettiin myös käyttää terävän jätskitikun puhaltelemiseen ympäriinsä ikäänkuin alkuasukasmyrrkynuoli-tyyliin. Naapuripöydästä tuli kohtuullisen paljon pahaa sillmää meidän suuntaan, en voi ymmärtää miksi.

Mut nyt pitää pistää töpinäks et kerkeen lounaalle ajoissa!

Pusuja

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Cheap ain't good

Kyllähän mä sen tiesin, mutta silti ketuttaa kun kahdet ballerinat hajoo yhtäaikaa. Toiset oli 10€ New Yorkerista ja pohja halkes, ja toiset 5 £ Primarkista, pohja lähti irtoamaan. Ei! Keksin oikean syyn! Nimittäin nää maailman karmeimmat mukulakivikadut, jotka tuhoon kengän kun kengän ilman armoa. Miettikää mukulakivikatu, joka on viimeset 1000 vuotta routinu ja sulanu vuosittain, ne kivet ei enää oo ihan tasasia. On kivoja kohoumia, joihin voi iskeä varpaansa ja kenkänsä. Teräväkärkiset kengät ei yksinkertasesti pärjää näissä oloissa kuukautta pidempään. Mutta! Hyvä syy ostaa uudet ballerinat ,muahahhaahhahaa. En ees muista millon ostin viimeks kengät (viime tiistaina esparillot joo, mut ei niit lasketa!)

Luin äsken ihan ekoja postauksiani, ja hirviinnyin (siis muutuin hirveksi möööööööö) siitä, miten kaikki tuntuu ihan vastikään tapahtuneelta, ja kuitenkin päivämäärät on helmi/maaliskuuta. Mutta! "Mul on toinenkin visio kesäasusta! Siihen kuuluu revityt farkkuleggarit, murretunvihreä toppi ja valkonen pitkä lyhythihainen kauluspaita" toi on jostain maaliskuun postauksesta. Eilen oli päällä:

Hirveen hyvin näkyykin vaateet, revityt farkkulegisinssit siis jalassa, olisin huono muotibloggaaja. H&M:ltä löyty viime viikolla vihdoin vaateet, joiden etsimisestä olin jo ehtinyt lähes luopua. Kunnes odotellessani kampaaja-aikaa käväisin ihan äkkiä liikkeessä kääntymässä. Ensimmäiseksi bongasin erittäin hyvänsävyisen topin, ja liehuvanilmava kauluspaita löytyi alennusrekistä, en kyllä tiedä miksi, en ainakaan ole löytänyt mitään vikoja tms paidasta. Nyt vaan odottelen takasin aurinkokelejä!

Eilen saatiin myös esimakua saksalaisesta jalkapallokulttuurista. Lähikauppaan on jo aikoja sitten ilmaantunut erilaisia saksavärisiä tavaroita, kuten hattuja, lei-kaulakoristeita, lippuja ja peruukkeja, unohtamatta tietenkään erilaisia MM-kisapainoksia sipseista tai oluista. Autoihin on ilmestynyt yhdestä viiteen saksanlippua, sekä esimerkiksi saksanlippuaiheisia sivupeilikoristeitä on saatavilla, kuten myös vuvuzeloja, kaikkien riemuksi. Ensimmäinen Saksan peli Austraaliaa vastaan päättyi 4-0 Saksalle, ja ihmiset keräänty juhlimaan kadulle, autot kulki letkoissa ja tööttäili ja saksanliput liehu, hyvä kun eivät huudelleen championssia kauheen kovaan ääneen. Jos meno on täällä pikkupaikassa ensimmäisen pelin jälkeen tollasta, voi tulla melkoset juhlat jos Saksa pääsee yhtään pidemmälle peleissä. Perjantaina on taas peli, ja aateltiin lähteä sään salliessa katsomaan sitä Hampuriin, jossa järjestetään public viewejä. Parhaimmillaan viime kisojen aikana paikalla oli ollut 250 000 ihmistä! Täytynee munkin osoittaa kannatustani ja lakata kynteni saksanlipuiks niinku Marina.

Pusuja!

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Tropical Lüneburg

Mä onnistuin muokkaamaan tän blogin ulkoasua, jes! Onks tää kivempi? Yritin kaikkia kivoja kesätaustoja kans, mut en kokenu niitä omikseni, joten pysyin tällasessa tummassa tyylissä, joka jostain syystä kolahtaa.

Tää viikko on kulunu hikoillessa. Tääl on ollu niin kuuma, kostea ja tunkkanen ilma, että välillä kävi mielessä että Saksa on jotenki humpsahtanu kartalla jonnekkin päiväntasaajan tienoille. Muutaman minuutin pituiset, päivittäiset rankkasateet on vaan vahvistanu tätä epäilystä. Ja ukkoset tottakai. Ens viikol pitäis kyl taas palata normaaliin, +15 kieppeillä pyörivään ilmaan. Tiistaina oli grillijuhlat, ja oli hauskaa. Grillit tirisi opiskelijatalon takapihalla, ja paikalle oli kutsuttu luonnollisesti koko talo.

 

Tietenkin alko sataa. Pieni ripottelu ei haitannu, mutta kun taivaalta kuului whooosssssssshh, oli ihan hyvä siirtyä sisään. Juhlat siirty siis rappukäytävään ja mä lähdin kotiin. Mun uudet esparillot (2,5e) ei oikein tykänny sateessa kävelystä, en tiiä onksne vieläkään kokonaan kuivat. Ja mä sain nuhan. Rasittavaa olla niistelemässä kokoajan taas. Keskiviikkona pysyttelinkin kotona, tais olla ensimmäinen keskiviikko tän yli kolmen kuukauden aikana, kun mä en ollut Hausbarissa. Uskomatonta! Skypesin Paavon kanssa ja menin semiaikasin nukkumaan.

Torstaina muistin vihdoin ostaa uudet lamput mun kattokruunuun! Siitä oli siis 2 lamppua kolmesta palanu, ja melkosen pimeetä yrittää erottaa mustia vaatteita toisistaan ilman koko vaatekaapin siirtoa lattialle. Eihän tän asian korjaamiseen menny kun pari kuukautta, mutta en vaan ikinä muistanu niitä lamppuja. Harhailin useaankin otteeseen kaupassa lamppujen luokse, mutta en saanut päähäni miksi. Tai jos muistin, en tiennyt minkälainen lamppu kattokruunuun menee ja unohdin taas asian. Torstaina kans hengailtiin ulkona taas nauttien siitä, että 6 aikoihin aurinko tuntuu vielä polttavan kuumalta. Mun teki mieli uimaan kauheesti, mutta täällä ei oikein oo lähellä mitään lampea tai järveä, tietenkin voi lähtee ihan meren rannalle esim Lyypekkii tai Elben rannalle Hampuriin, mutta se tuntuu niin kauheelta projektilta. Jouni kerto kuitenkin maksullisesta (1,60e opiskelijoille), lämmitetystä ulkoilma-altaasta parin kilometrin päässä keskustasta! Sinne on päästävä kun aurinko taas viitsii paistella.Illalla mentiin Hausbariin kisaamaan visassa, jonka kysymykset käsitteli jalkapallon maailmanmestaruuskisoja. Mä en tienny yhtäkään vastausta, mutta muu tiimi sai meidän häviämään vaan 2 pisteellä! Eli voitettiin hopeaa, ja karkkia. Visan jälkeen tilattiin aivan jäääätävän iso pitsa ja syötiin se samalla kun katsottiin Madagaskaria. Ihan lempparileffa!

Perjantaina iskettiin Jounin kanssa Hampuriin, tarkoituksena etsiä sille shortsit. Päädyttiinkin hengailemaan suurin osa päivästä St. Paulin ympäristössä, kun vähän eksyttiin. Tehtiin huonoja ratkasuja koko päivän; kahden vaihtoehdon edessä valittiin aina se huonompi, esimerkiksi kummassa suunnassa on lähin metroasema? Tietenkin päädyttiin kävelemään 5 minuutin sijasta 20. Tai mikä vene otetaan satamassa? Otetaan se, joka menee vaan joen yli ja takasin, eikä suinkaan rannikkoa pitkin!


Käytiin kyllä siis myös risteilemässä vähän Elbeä pitkin. Laivoja on turistikierroksia varten, mutta myös ihan kaupungin omistamia kulkuneuvoveneitä, joihin käy julkistenvälineiden päivälippu, joka mulla oli. Siis 5,40e ja saa mennä niin paljon kun 9 tunnin aikan kun kerkee. 4 euron seutulippu, I loath you.

Käytiin me sit loppujen lopuks vähän shoppaamassa, Jouni oli hyvä kohde näin niinkun tytön näkökulmasta, koska se suostu sovittamaan kaikkea mitä mä ehdotin, ja löydettiinkin sille kivoja juttuja. Mä en onneks kerenny käydä katsomas mitään tyttöjenvaatteita (tääl on alennusmyynnit alkamassa, ja iso keltainen SALE kyltti on melkosen vastustamaton), paitsi hemppalas törmäsin uudestaan legginsseihin, joista olin tehnyt näköhavaintoa jo aikasemmin, ja jotka mun oli pakko saada.

Pesukarhulegginsit! Rakastan niitä jo valmiiks tosi paljon. Vähän himottelin aikoinaan semmosia leggareita, missä oli tekonahkapaloja, mutta blahh, nää on paljon makeemmat. Nyt voisin syödä ja lähtee kauppaan ja pestä pyykkiä ja lukea artikkeleita koulua varten. Tai lähteä katsomaan jalkapalloa. Katotaan mitä päivä tuo tullessaan!

Pusuja!