Huomenna on joulu!

Ainakin mulle!

Nimittäin herra poikaystävä saapuu pitkälle viikonlopulle. Mulle aika on mennyt tosi nopeesti täällä, ja kun tietää että huomenna nähdään jo (!!), on sellainen olo, että eihän tää 4 viikkoo ollu niin paha. Mut sit taas. Kylse on välil aika paha. Ja edessä taas toiset 4 viikkoa, ennenkun treffataan keväisessä Lontoossa. Mut ei ajatella sitä nyt!

Mun biljarditaidot oli kuin olikin oikeasti hukassa, niimpä piti käyttää vähän kyseenalaisia keinoja voittamiseen. Ihan vähän vaan huijasin kun kukaan ei kattonu!

Manu opetti Eliziä pelaamaan, koska kerta oli sille iha ensimmäinen. Joko neiti on luonnonlahjakkuus tai hyväonninen, koska pussitti palloja kuin vanha tekijä!

Mitähän muuta on tehty. Ei kai mitään järkevää, pyörittiin kaupungilla ja onse kumma vaikka paikka on pieni, aina löytyy uusia kauppoja missä käydä ja ihan vähän ostella. Pari paitaa vaan! Toinen niistä oli melko jännä, laitan kuvan myöhemmin kun saan aikaiseksi. Eilen oli taas hirmuinen ukkosmyrsky, satoi iiisoja pisaroita ja 300m matkalla keilahallilta kotiin kastuin litimäräksi. Lisäksi koettiin pieni kauhuleffahetki, kun Lina, joka pelkää ukkosta kuollakseen, alkoi salaman välähtäessä kiljumaan suoraa huutoa, ja mä ja Marina tietty perässä kun säikähdettiin Linaa. Jälkeenpäin naurettiin sitten vedet silmissä asialle.

Mä niin haluan tollasen kalan! Se puhalsi kuplia aina välillä!

Tänään oltiin aamulla pitämässä Kiania kädestä kun sen fullsleeve-tatskaa jatkettiin. Mulle iski taas hirmuinen tatuointihimo, ja asiaa ei auttanut yhtään Linan varaama aika ja lähes selkeä tietoisuus siitä, mitä mä haluan ja minne. Argh! Tällä hetkellä vaan vaakakupissa painaa se, haluanko tehdä viikonloppureissun vai tatuoinnin, hinta kun olis melko sama. Tosin tatuointi olis sitten ikuinen...

Tänään kaikki on lähdössä bilettämään oikein kunnolla pääsiäisloman kunniaksi,  mutta mulle on tiedossa aikanen kotiintulo, koska Paavon kone on täällä 9 aamulla, eli mun pitää lähteä 7 kotoa, jotta olen ajoissa vastassa. Eikä haittaa sitten yhtään! 

Nyt pakenen yläkerran viulu/piano/pasuuna-harjoituksia Linan kämpille.

Pusuja!

Wir feiern die ganze Nacht!

Das geht ab!

Lauantai-ilta, kello 22.30. Junaan nousee 23 innokasta opiskelijanuorta. Sunnuntaiaamu, kello 08.30. Junasta nousee 10 väsynyttä opiskelijanuorta. Mitä tällä välillä tapahtuikaan?

Suunnattiin siis Hampurin pahamaineisimmalle kadulle, Reeperbahnille. Kilometrien pituinen iso katu ja sen sivukadut muodostavat Hampurin yöelämän keskuksen, alueella on satoja baareja,ravintoloita, diskoja ja klubeja. Lisäksi kadun varrella on seksikauppoja, strippiklubeja ja seksimuseo, sekä tietenkin pöytätanssibaareja. Punaisten lyhtyjen alue on siirtynyt kauemmas klubeista kujille, ja Reeperbahnin eräs sivukatu onkin täysin kielletty tavallisilta naisilta. Saksalaiset kutsuvat koko aluetta myös nimellä Kiez, joka tarkoittaa tiivistä yhteisöä kaupungin sisällä. Aseet ovat alueella täysin kielletty, ja tätä valvotaan klubien portsarien toimesta tehokkaasti. Myös metroissa on aseiden (siis veitset yms) kielletty klo 22-05 aikana!

Reeperbahnin varrelta löytyy useita erittäin kuuluisia klubeja, ei naistensa takia, vaan musiikin! Große Freiheit 36 on toiminut esiintymispaikkana myös The Beatlesille 1960-luvulla. Nykyäänkin klubeilla esiintyy artisteja dj:stä punkrockbändeihin. I like! Erikoisena faktana mainittakoon, että aivan Große Freiheitin ja erään kuuluisimman pöytätanssibaarin Dollhousen lähettyvillä on edelleen toimiva katolinen kirkko. 

Päällä oli ihanainen H&M:n alesta 9e pelastettu paljettitakki! Jalassa oli korot ja laukussa ballerinat, jotka vaihtoivat paikkaa aika pian

Katu on jotain ihan uskomatonta, satoja ihmisiä, neonvalokylttejä, sisäänheittäjiä, poliiseja, feikkipoliiseja jotka jakaa kortsuja, musiikkia huh! En saanut aikaiseksi järkeviä kuvia kadusta koska vähän sateli, ens kerralla sit. Ensin suunnattiin pienenpieneen paikkaan, koska hinnat olivat siellä kohdallaan näin opiskelijan näkökulmasta. Juttelin hetken Finn-nimisen miehen kanssa, joka oli käynyt Helsingissä viime kesänä lomalla. Mua aina jaksaa hämmästyttää, miten pieni maailma oikeesti onkaan. Paikan baarimikkoina toimi arviolta 80v pariskunta, joilla kesti valehtelematta 5 min kävellä 3 metrin päähän ja takasin. Silti paikka oli tupaten täynnä väkeä.

 koko porukka vielä kasassa

Sieltä suunnattiin klubille, jonka luulin olevan nimeltään China Lounge, kunnes sunnuntaina satuin vilkaisemaan sieltä poimimaani flyeria, jossa lukee Thomas Read Irish pub. Jälleen kerran tää irkkuvaikuteisuus oli olematonta, mä en ymmärrä saksalaisten viehtymystä siihen sanaan. Kuitenkin, yläkerrassa soitteli livepändi, alakerrasta kaikui basso, sinne siis! Hengenvaarallisten kierreportaiden jälkeen löydettiin itsemme kerroksenkokoiselta tanssilattialta. Dj soitteli superhyviä biisejä koko illan, tanssittiin, juteltiin huutamalla, tanssittiin lisää. Ja sitten kello oli 5 aamulla. Kuka varasti 4 tuntia! Vaikka kelloja siirretiinkin se tunti eteenpäin, en vieläkään voi uskoa kuinka nopeasti aika kului. Ensimmäinen juna takaisin Lüneburgiin lähtee siis 6 aamulla, sen takia kun Kieziin mennään, niin mennään kunnolla!

Poistuttiin siis klubilta, tässä vaiheessa seurueeseen kuului 6 ihmistä, loppuja ei löydetty vaikka yritettiinkin. Soiteltiin perään, menossa junaan, hyvä! Koska kerran oli jo aamu, päätettiin lähteä katsastamaan Fischmarkt, olennainen osa Kiezin jälkeistä nälkää. Fischmarkt on siis nimenomaan Kalamarketti, josta ihmiset oikeasti käy ostamassa tuoretta kalaa, niin ravintoloihin kuin itselleenkin.

Hämmästyttävää kyllä kalavoileivät eivät olleet ihan sitä mitä kaivattiin. Fischmarkt oli kyllä mielenkiintoinen nähtävyys, mutta tässä vaiheessa kylmä ja nälkä alkoivat käydä ylivoimaisiksi. Napattiin sitten tilataksi rautatieasemalle, jossa mäkkäri tarjosi maistuvan, ihanan, rasvaisen aamupalan. Ehdittiin siis 7.30 junaan. Junassa porukka simahti samantien, onneks heräsin Lüneburgin kuulutukseen, kailotin muutkin hereille ja hypättiin ulos. Tavattiin vielä muutama kaveri asemalaiturilla, jotka olivat olleet eri vaunussa. Ryömittiin viimeisillä voimilla kotiin, onneks Slava, Linan poikaystävä, asuu samalla kadulla, ettei yksin tarvinnut kävellä. Tekstasin Paavolle päässeeni turvallisesti perille. Minuutin päästä herra tekstasi hyvät huomenet ja ilmoitti nousevansa juurikin ylös! Kaaduin suoraan sänkyyn, josta nousin siinä puoli neljän aikaan. Sunnuntai kuluikin tehden ei mitään, onneksi ei tarvinnutkaan.

Tällä viikolla koululla on pari juttua, mutta ei mitään erikoista. Paavo tulee torstaina pitkäksi viikonlopuksi, ihanaa! Tänään herralta putosi yllätyspaketti postiluukusta.

 

Hartaasti odotettu ja toivottu The Sims 3 on nyt mun! Ehdin jo vähän pelailla, aika erilainen kuin The Sims 2, vaatii siis paljon harjoittelua! Lisäksi paketistä löytyi järkyttävän kokoinen tikkari, joka ei harmikseni oikeasti ole noin iso. Tyhmää! Vaan se on täytetty pienillä tikkareilla. Herkkua kuitenkin, kiitos Paa!

Nyt teen vähän ruokaa, pelailen ja illalla lähdetään etsimään kadonneita biljarditaitoja.

Pusuja!

Oho

Heii!

Mites nyt onki jo perjantai? Käsittämätöntä, mä en pysy mukana näissä päivissä yhtään! Tiistaina illalla käytiin siis keilailemassa, mä en vieläkään ymmärrä miten se laji toimii. Välillä teen kaatoja kaatojen perään, ja sit seuraavat heitot meneekin ränniä pitkin ohi. Vaikka mä kuvittelen tekeväni kokoajan kaiken samalla tavalla. Hmph.

Keskiviikkona käytiin ihan vähän ulkona, lähinnä sellasta sosialisointijuttua. Kotona olin 12 maissa jo, että torstaina jaksoin opiskella kunnolla. No siihen päästään myöhemmin. Meillä oli pieni episodi tyttöjen kanssa, kun viinipullo ei millään suostunut aukeamaan.

Niin mentiin sitten naapuriin kysymään miehistä apua! Hommasta irtosi huumoria melkoisen paljon.

Torstaina oli viimeinen saksantunti! Kerrattiin tenttiä varten ja juteltiin kaikenlaista, ja saatiin karkkia opettajalta. Saksassa opiskelijat eivät taputa luennon päätteeksi vaan rummuttavat pöytää suosionosoituksena. Oltiin eka kaikki vähän pihalla tästä mutta nyt onneks jo osataan. Vaikka meidän kurssi oli kiva ja tunnit mielenkiintosia, toisessa ryhmässä leikittiin joka tunti leikkejä, ne sai aina karkkia, ne pelas frisbiitä ja laulo lauluja! Ihan epistä! Mut koska me oltiin parempi ryhmä, meil oli aikuisempaa. Annoin palautetta, että leikkejä meillekkin!

Tunnin jälkeen päätettiin jäädä koululle hengailemaan ja opiskelemaan. Auringossa oli semmoset +20, mikään ei oo ihanampaa pitkän talven jälkeen kun istua toppi päällä ulkona ja nauttia. Mut sillä sekunnilla kun aurinko katos pilven taakse oli pakko pukea pitkähihaista ylle. Koululta siirrytiin sitten kaupungille kahvittelemaan ja lukemaan, kun ei tollasessa säässä vaan pysty istumaan sisällä. Tääl on iltasin kanssa ihan mielettömän lämmin, t-paita ja nahkatakki ja hiki virtaa kun vähän kävelee.

 

Jos nyt ihan oikeesti ollaan rehellisiä, niin 3 tunnin kahvittelusta noin puol tuntia meni opiskeluun. Mutta tänään oli tentti, joka tuntui kohtuullisen helpolta, joskin oli mukavat 5 sivua pitkä. Tentin jälkeen oli niiin hyvä fiilis, eikä vähiten siksi, että seuraavat tentit on joskus heinäkuun lopussa, hah! Tuntuu ihanan kaukaiselta ajatukselta, mutta jos aika kulkee yhtä nopeasti kuin tähän asti, ollaankin ihan hujauksessa siinä karmivassa stressissä kun pitäisi ostata kirjoitella esseitä saksaks. Päätettiin suunnata kaupungille syömään juhlan kunniaksi, mielessä sushi, ja löysinkin lautaseltani 3 erilaista pihviä ranskalaisilla lounastarjouksessa 7,90e. Tämä siis siinä 12 kieppeillä ja vieläkään ei oo yhtään nälkä! Jälkkärikahvit juotiin Ilmenau-joen rannalla kahvilassa, ihastuttavaa. Pientä häiriöitä aiheuttivat joessa pesivät maailman rumimmat hanhet, jotka joko tappeli tai jotain ihan muuta. Sitten päätettiin, että koska huomenna ollaan lähdössä Hampuriin bilettämään, ei voi laittaa korkoja eli selvä rako uusille ballerinoille. Voi valinnan vaikeutta! Mut löysin aika söpöset kyl. 

Ja laukun! 25e yhteensä. Mä oon laukkujen kanssa aika vaikee ihminen oikeesti. Vaikka olis miten kivoja laukkuja rivissä, voin hipelöidä ja ihastella niitä, mutta yleensä jää kauppaan. Kunnes sitten kolahtaa aina välillä ja lujaa! Näin laukun pilkottavan ylähyllyllä ja se pieni vilaus riitti. Ähelsin sen alas ja vein kassalle. Viimeisin laukkuostos taitaa olla syyskuun alusta Pariisin reissulta. Nii että ihan tarpeeseen tuli!

Nyt pitäis keräillä kamat kasaan ja suunnata Linan kämpille sangriabileisiin! Vähän innostuttiin aiheesta ja kutsuttiin aika paljon ihmisiä, me tarvittais sellanen lasten kylpyamme että kaikki ainekset mahtuis samaan astiaan. Mutta siis sivistyneesti taas, että huomenna jaksetaan rokata Reeperbahnilla aamuun asti!

pusuja!

ps. nyt ukkostaa ja sataa aivan järkyttävän paljon! En kerenny poistua kotoa, katotaan pääsenkö mihinkään ilman venettä

Whoa!

Jahas, asiat paremmin tänään! Eilen oli vähän surku, kun olin ekaa kertaa oikeesti yksin kotona kun kämppikset on molemmat matkoilla. Todellisuus vähän läpsäisi, että niin tyttö, oot oikeesti täällä, oikeesti vielä yli 4 kuukautta, oikeesti aika omillas. Vaik mä kyl tiedän etten oo sillee yksin ikinä, mul on ihania ystäviä ja Paavo ja ihan paras mami! Parin tunnin skypetys teki taas ihmeitä ja hyväl mielellä menin nukkumaan.

 näit on joka puolella!

Tänään sitten taas koulussa, tunnilla oli ihan kivaa, tosin kahvikupillinen sai aikaan erinäisiä kikatuskohtauksia ja hassuja letkautuksia. Lounastettiin  mukavasti pari tuntia ja pelattiin sellasta peliä, että kirjotetaan jonku kuuluisan ihmisen nimi lappuun, sekoitetaan laput, nuolastaan omaa lappua ja isketään se otsaan. Kysymyksillä selvitetään kenen nimi omassa lapussa on. Itsehän olin Jeesus! Tämän jälkeen hengailtiin auringossa ruokalan portailla, kunnes tajuttiin, että keskellä nurmikkoa on rantalentiskenttä hiekkoineen päivineen! Käytiin hakemassa pallo kuntosalilta lainaks ja pelattiin tunnin verran lentistä. Osuin palloon vaihtelevalla menestyksellä, mutta hauskaa ainakin oli! Ja lämmin, heiluttiin kaikki ilman kenkiä ja takkeja ja tuli jopa vähän hiki. Oon muuten huomannu, että koska en oikeen haluu käyttää hymiöitä kirjotuksessa, käytän paljon huutomerkkejä niiden tilalla. Piste tuntuu jotenkin niin tylyltä. Vähän kun että jos tekstareissa ei oo hymiöitä, niin sitten on vihanen. Enkä tahdo olla yhtään vihainen!

Vierailtiin viime lauantaina Hamburger Kunsthallessa katsastamassa Pop Life-niminen näyttely, esillä mm. Andy Warhollia ja kaikenlaista eriskummallista! Ja siistiä. Esim. erikoinen video jossa Kirsten Dunst heiluu animehahmoisena Tokiossa ja laulaa todella ärsyttävää biisiä (Ithinkimturninjapanese, yes, ithinkimturningjapanese, i really think so) joka jää soimaan päähän.

Illal ois taas keilausta kun tiistaisin on puoleen hintaan, eli siinä 4e parista tunnista. Sopii! Lopuks viel pari kuvaa Ikeajutuista! Olin yllättävän rauhallinen, tein listan ja jopa noudatin sitä. Mieli kyl teki kaikkee, mut ajattelin vaa sillee et kunhan pääsen Suomeen ni sit...Siel oli jopa sellasia isoja palmuja joita mä aina etin kaikkialta enkä löydä mistään! Hetken harkitsin sen ostamista, kunnes tajusin, et se ehkä maksaa aika paljon jos tuon sen lentokoneella Suomeen...Niin olin sit vaan järkevä ja ostin pienen pöytäkasvin. Ja lakanat. Ja tyynyjä. Ja päiväpeiton. Ja roskiksen. Ja kynttiöitä. Ja juttuja mihin ne kynttilät laitetaan, apua mikä se sana on!! Ja laatikoita. Ja semmosia mihin voi laittaa papereita. Suomenkieli hakusessa ilmeisesti nyt just.

lähikuva tyynystä

Nytmä yritän opiskella tosi ahkerasti.

Pusuja!

Mitäs jos?

Mitäs jos on papaijantuoksuisia kynttilöitä?

Mitäs jos on uus päiväpeitto ja vekkuleita tyynyjä?

Mitäs jos on tentti perjantaina?

Mitäs jos läksyt on tehty?

Mitäs jos tekee mieli sushia?

Mitäs jos päätä särkee kovasti?

Mitäs jos on yksin kotona koko viikon ja se on vähän kurjaa?

Mitäs jos on aika ikävä?

Mitäs jos on vaan väsy ja huomenna kaikki taas kivasti?

Mitä jos mun huonekasvin nimi on castanospermum?

Emmä tiiä. Mitäs sit?

Lapko

Lapko on...

Mitenkähän sitä kuvailisi bändiä joka on ollut rakkautta ensikuulemasta asti? Paras, mielenkiintoinen, muuttuva, tunnistettava, tärkeä, rakas? Biiseihin liittyy monia muistoja, esim. Young Desire-levy soi korvissa kun asuin Helsingissä putkiremonttia paossa ja menin töihin aamuisin klo 7.15. Samaisen levyn introbiisi oli exällä herätyksenä, eli nykyään en kestä kuullakaan sitä. Killer Whales muistuttaa aina siitä, kun oli kaveri kesätöissä Serenassa ja kertoi, miten aina nähdessään tuhdimpia ihmisiä aalto-altaassa tää biisi alkaa soimaan päässä. All the best girls, no tietty kaikki mun lempparitytöt! Tää lista jatkuis vissii loputtomiin. Oon nähny pojat livenä vissiinkin 6 tai 7 kertaa, keikat on aina yhtä parhautta vaikka Maljan välispiikeistä ei saakkaan koskaan mitään selvää.

Uus levy tuli ulos 10.3 ja onnekseni yksi Lapkon kolmesta keikasta Saksassa oli Hampurissa. Sinne siis! Mukana seikkailivat Lina ja Robert. Onneksi on GoogleMaps, sen avulla löydettiin perille jopa suht helposti. Linalle piti vielä saada lippu ostettua, mutta odotellessamme ulkona Grüne Jägerin avautumista tuli vieresestä porukasta mies kysymään, olisiko meillä tarvettä yhdelle lipulle kun heidän porukastaan yksi perui. Ystävällinen mies ei edes halunnut rahaa lipusta, kivaa! Paikka oli suorastaan minikokoinen, mutta se johtikin erääseen mukavaan asiaan...

Lämppäri soitti aika samantyyppistä musaa, kuitenkin rauhallisempaa, semmosta chillailua. Siinä huojuessa tajusin yhtäkkiä seisovani Lapkon basistin vieressä. Olin tosi cool ja leikin etten huomannu vaikka samalla vaihdoin kiivaita katseita Linan kanssa jotta tämä tajuaisi, kuka vieressä seisoo. Vähän tämän jälkeen herra Malja kurvaili paikalle, kuunteli ensin hetken lämppäriä ja painui tiskille. Rohkaisin mieleni ja menin kysymään "moi voitaisko ottaa kuva yhdessä?" Ja no niin. Kuvasta kai näkyy mielentilani!

Hihihihi! Aika kivaa! Suomessa kun pojat ei pahemmin yleisön seassa hengaile. Keikan heiluin sitten eturivisssä väistellen ekstaasitilassa olevia saksalaispoikia, joilla oli kahden hengen moshpit.

Lisää hyviä puolia keikkapaikan pienuudesta: kuvista saa jopa jotain selvää! Saan käpäliini uuden cdn vasta maanantaina, kun Iba sen mulle lähetti, kiitos! Robert osti levyn paikan päältä ja kuunneltiin sitä putkeen tietty heti, ja voi ihanuus. Vanhat tuttu soundi yhdistettynä taas johonkin uuteen. Summer Nights on jo valmiiks ihan superlemppari!

pusuja!

The City

Vihdoin pääsin tekemään kunnon turistikierroksen kaupungilla, kun oli kunnon kevätpäivä ja maailma näytti kauniilta.

Uglee birdie

Tänään illal Hampuriin Lapkon keikalle, YEAAH!!

puspus

Kevät!

Mä näin tänään kukkia! Maassa! Semmosia pieniä valkosia, mitäneon lumikelloja! Ihanaa!
 Tääl on jo melko lämmin, siinä +6 mut tuulee kokoajan hirmuisesti, ja on satanu kans pari päivää. Sateenvarjo hajos ekalla käyttökerralla, tietenki.

Maanantaina tehtiin bussiseikkailu Adendorf (tai jotain)-nimiseen kylään, jossa sijaitsi lähin jäähalli. Sieltä sit luistimet jalkaan ja jäälle! Alkukankeuden jälkeen muistin jopa miten voi mennä takaperin. Kaaduinki vaan kerran, kun yritettiin jäävalssia ja saatiin selville, että kääntyminen on vaikeeta.

luistimet olivat muovia, ja tunti oli maksimiaika ne jalassa

tuolijuttua työnnettiin ja sitten päästettiin irti ja sitten mentiin lujaa! kieputusta oli myös ohjelmassa, itse en voinut lakata nauramasta edes jälkeepäin! samalla tavalla kun vuoristoradassa naurattaa, tiiättekste?

paikassa järjestetään myös jäädiskoja, mutta tänä vuonna ei ole enää yhtään

Tiistaina lähdettiin kielikurssin jälkeen taas Hampuriin katsastamaan muutamat kaupat, jotka lauantaina jäivät väsymyksen vuoksi välistä. En jotenkin löytänyt sopivia vaatteita, ehkä ei vain tuntunut siltä. Sen sijaan tuntui kyllä vähän joltain muulta...

Puolivahingossa eksyttiin pienen pieneen kenkäkauppaan, jonka omistajalla ei ole bisnesvainusta hajuakaan ja josta mä olen suuresti iloinen! Ylemmät kengät 22e, alemmat 14e...siis normaalihinta. Kaikki kengät olivat tätä luokkaa, mä en meinannu pysyä järjissäni kun yritin valita, mitkä ihan oikeasti haluan mukaan. Olkaa nyt ees vähän ylpeitä, 10 parista ostin vaan kolmet! Noiden lisäksi siis eteisestä löytyy mustat tekonahkaiset conversekopiot, joilla on maailman pehmoisinta kävellä. Tiiän kyl mihin meen taas ens kuun 4. päivä...Mulle tulee hyvä mieli kun vaan ajattelenki sen kenkäkaupan olemassaoloa!

Koulussa olin taas tänään, ollaan Linan kanssa pari aamua kävelty sinne ja se on kyl ollu just hyvä, että on vähän päässy hereille ennenku menee luokkaan. Nyt käydään läpi passiivia. Erityisen ihana esimerkki saksan kielestä on lause Die Gemüse sind gekauft werden müssen. Suora suomennos: Vihannekset ovat täytyneet tulla ostetuiksi. Siinä on neljä verbiä peräkkäin. NELJÄ! En aina ihan ymmärrä, mitä nää ihmiset on miettiny, kun tätä kieltä on keksitty. 

Kateltiin tänää taas vähän kursseja, ja ah tätä lappusten täyttämisen määrää. Lisäks koulun nettisivuilta ei selvinny, montako opintopistettä kukin kurssi on, niin lähetin sitte kaikille opettajille erikseen mailit, joissa kysyin asiaa. En siksi, et mua ois oikeesti niin paljoa kiinnostanu, vaan siksi, että tän tiedon tulee löytyä 3 eri lapusta. Lisäks mun täytyy hakea kaikilta opettajilta allekirjotus, että todella oon alottanu kurssin JA kurssin loppuessa vielä toinen allekirjotus. Semmosta. Mun vastuuopettajan nimi on Egbert.

Mä oon vähän hämmästynyt ja iloinen siitä, miten hyvältä tääl oleminen tuntuu. Tai jotenki tosi luontevalta. Kotiin on vähän ikävä tottakai, ja äitiä ja ystäviä! Oon vähän miettiny, et osaks tää helppous johtuu tästä kodista. Kun tää on aika ihana! Ja myös sattumalta hyvinki mun tyylinen. Nytkun ikkunalautaa koristaa parit mustat korkkarit, on olo vielä kotoisampi. Viel joku kasvi pitäis saada huoneeseen ja parvekkeelle kans, niin sit on super!

Nyt pitää kipittää hakemaan puhelimeen latausseteli, jota menin jo kerran kaupasta hakemaan ja muistin vasta kotona ruokakassin purettuani, että niin se lataus.

Pusuja!

My life as a shoeaholic

Eka viikko kokonaan takana! Tylsää ei kyl oo kerenny tulla, mut kuitenki oon pystyny kattoo pari jaksoa Housea ja vähän rauhottuun, eli tasapainoista!

Germanys Next Top Model by Heidi Klum oli kyl melkonen setti! Jakso kestää siis 2 tuntia, ja siinä ajassa on se perus yks kuvausjuttu. Loppu aika käytetään henkilökemioiden kuvaamiseen. Ja mikä ihaninta, ihan pienestäkin asiasta on leikkauksen ja musiikin avulla saatu aivan valtava draama! Naurettiin tyttöjen kanssa vähän väliä asialle. Ohjelman jälkeen lähdin iltasushille Linan kanssa. Aivan mahtavan hyvää, ja setistä puolet siis mun, hinnaksi 7e.

Perjantaina yritettiin tehdä vähän kurssivalintoja.Noh. Tähän mennessä mulla on 7 kurssia, joista yks ja ainoa on englanniks, ja sekin kielikurssi. Lisäksi osa kursseista on sillä kaikista kauimmalla kampuksella. Asiaan tulee kyllä muutoksia, mutta tuntui, ettei muita järkeviä kursseja oikein ollut tarjolla. Olin jotenkin kuvitellut, että koulussa olisi opetusta englanniksi, eikä kukaan viitsinyt missään vaiheessa selvittää, että näin ei todella ole! Saksaks vaan kaikki, ellen sitten saa lupaa tehdä master-tason kursseja. Ja kun se 30 pinnaa pitäis täältä viedä kotiin, apua! Joudun ihan oikeesti opiskelemaankin täällä! Onneksi sitä voi sitten murehtia myöhemmin, nyt kivempiin asioihin.

Perjantaina käytiin kaupungillä pyörähtämässä, mutta koska oltiin liikkeellä melko aikasin, ei oikein löytynyt mitään isompaa menoa, mikä kyllä sopi mulle ihan hyvin. Nukkuminen on kovin ihana asia! Kuvat Hausbarista. Oltiin kävelemässä sinne kun eksyneen näkönen japanilainen tyttö tuli vastaan ja otettiin se sit mukaan. Lisää tuttuja löyty sitten paikan päältä.

Lauantaina suunnattiin tyttöjen kanssa Hampuriin shoppailemaan. 6 tunnin aikana pääsimme noin 3 korttelin päähän rautatieasemasta, kun matkalla oli niin paljon ihania kauppoja ja kauppakeskuskin. Mukaan tarttui ihanuusmekko ja kengät. Voi ne kengät! Voi ne kenkäkaupat! Voi ne halvat hinnat! Meinasin viedä kotiin aika monta paria enemmän, mutta pysyin lujana ja odotan ehkä ensi viikkoon...Odotan mielenkiinnolla kenkäparien lopullista lukumäärää kun täältä lähden joskus kotiinpäin.

rakkautta 25€

Lähdin kyllä etsimään matalia kenkiä, mutta täällä eletään jo ihan kevättä/kesää, eikä kaupoista enää oikein löydy mitään saapikkaita, joita kaipailen. Alennettuna on aina koot 36 ja 41, ei ihan sovi tähän mun räpylään. Täytyy siis ehkä ostaa elämäni ensimmäiset tennarit.

Vähän turisteiltiin myös! Mutta ilma oli sateinen, joten kaupunkikävely ei ollut niitä innostavimpia ajatuksia. Paremmalla ilmalla sitten tutustutaan paikkoihin ihan oikeasti. Hampurista sitten takaisin Lüneburgiin, kaupan kautta kotiin, kodin kautta bileisiin. Brasilialainen Alisson juhli 20v synttäreitään ja hauskaa oli! Tarjoilut oli hoitanut pojan äiti, joka tuli kyläilemään.

 

Tänään aamulla heräsin siihen, että kämppis tuli kutsumaan brunssille. Irmelan paras kaveri on täällä kylässä keskiviikkon asti, ja sen kunniaksi mimmit olivat kattaneet pöydän täyteen ihanuuksia; kroisantteja, hedelmiä, juustoja, kinkkua, teetä, kahvia, leipää, nam! Pöydässä vierähtikin sitten muutama tunti, vieläkään ei ole nälkä. Irmela söi kroisanttinsa päällä sinappia, jossa oli mukana fiikusta. Melko makeaa, mutta silti minusta jotenkin yök! Nyt teen läksyt loppuun ja illalla jumitellaan Pirates of the Caribbean, saksaks. En kyllä tiedä kuinka kauan pystyn leffaa katsomaan ennenkuin alkaa ärsyttää liikaa!

Pusuja ihanille!