torstai 4. maaliskuuta 2010

New hair, old hoods

Helou!

Täällä siis ollaan, vanhoilla kotiseuduilla. On aina yhtä ihanaa tulla kotiin, kaikki on tuttua ja turvallista. Tosin siskoni valtasi entisen huoneeni välittömästi muutettuani pois kotoa, ja koska veljeni kämpässä on putkiremontti meneillään, hänkin nukkuu täällä ja mulle jäi sohvapaikka. Veljen huoneesta tehtiin työhuone hänen muutettuaan, siksi yksi sänky vähemmän kuin ihmisiä. Lisäksi taloa hallitsee kaksi kissaa, jotka tykkäävät olla huomion keskipisteenä, valloittaa sängyn, syödä varpaita ja kehrätä. Kuvassa metsästetään takapihalla käväissyttä oravaa.


Saavuttuani tiistaina painuin tyttöjen kanssa lähipubiin, mukavaan brittityyliseen mestaan, jossa tarjolla 500 eri olutvaihtoehtoa ja 2 eri siideriä, joista toinen maistuu jotenkin lihalta, joten oli kai selvää, mitä lasista löytyi. Muutaman pintin (juomakootkin menevät brittityyliin) jälkeen ei kotimatkakaan ollut enään niin kylmä, mitä nyt järkyttävän liukas. 

Lisää hyviä puolia Espoosta, tai no tarkemmin Tapiolasta: Kaisan Cafe. Vietettyäni siellä noin 50 % lukioajoistani kalvaa ikävä sinne joka kerta, kun astun toiseen kahvilaan. Piirakkapala, vaniljakierrepulla ja kahvi TATTADAA 4,50 €! En ole vielä tähän mennessä löytänyt paikkaa, joka on niin halpa ja hyvä, että ei haittaisi maksaa vähän enemmän. Hinnat tosin ovat nousseet muutamia kymmeniä senttejä lukioajoista, ai kauhee. Namibrunssin jälkeen ohjelmassa oli asioiden hoitamista ja hyvästejä, buu! Tytöt onneks lupas tulla käymään.

Lopulta pääsin ihanaisen Saaran luokse! Saaran kanssa on tunnettu yläasteelta, ja hän on ainoa ihminen maailmassa, kelle uskalsin luottaa haaveeni irokeesistä. Toteutus on varioinut hieman viimeisen 2 vuoden aikana, ja mieluiten nämä muutokset toteutankin Saaralla. Nainen on vaan niin kiireinen oman firmansa kanssa, että hengailuaikaa on niukasti, mutta se on sitten sitäkin laadukkaampaa..köh..niin.
 
Uusi tukka on vaalea ja lyhyt! Osaksi siksi, että kasvunvaraa olisi mahdollisimman paljon, sillä en luota omiin kykyihini niin paljoa, että saisin saksalaisen kampaajan tekemään mitä tahdon, vielä.  Lisäiksi kaipasin kevennystä edelliseen reuhkaan, ja värjättykään ei ole pitkään aikaan. Blondin kanssa ei raitapaitakaan näytä ihan niin emolta! Paikalla oli myös Saapran siskon riehuva otus nimeltä Sinna, joka onnistuneesti tappoi jumppallon.

 
 
  
nii.
 Kuvissa vilahtelee myös tanssitanko, jonka perusliikkeitä en ihan 10 minuutissa sisäistänyt. Olen halunnut tankotanssia niin kauan kuin lajista olen tiennyt, mutta Lahdessa ei tätä voi toteuttaa. Saaran mustelmien perusteella ei laji ole mikään kivuttomin, mutta niin siistiä! Jos siis osaa. Siirrynkin Saaran yksityisopetukseen, kunhan ehdin.

Nyt iso laukku on pakattu, paino 19,80kg, hurraa! Ongelmaksi on nyt muodostunut se, että Air Baltic sanoo nettisivuillaan, että käsimatkatavarat saavat painaa 8kg mutta lennon varmistusviestissä painoksi ilmoitetaan 5kg! Tällä hetkellä paino on 7kg ilman meikkejä tai läppäriä, halp.

2 kommenttia:

Taru kirjoitti...

Tukka on ihana!
Ei mikään yllätys ettei Lahdessa tankotanssita, mitähän kivaa täällä VOI tehdä!? Onneks tämäkin pääsee pian tutustumaan uusiin maisemiin!
Fb kertoo että perille on päästy, kotikulmat-postausta odotellessa! <3

Meeri kirjoitti...

Mä mietin pitäiskö täält ettii tankotanssia:D vois kyl mennä vaikeeks kun en ymmärtäis ohjeita...
Kotipostaus tulossa!