Nyt mulla oli ihan syystä melkeen viikon tauko, ei ollut oikein asiaa ja sitten olikin jo viikonloppu ja Berliinin reissu!
Torstaina grillailtiin Slavan kämpillä ja pekoniin käärityt herkkusienet saavutti suurta suosiota. Slaval oli joku ihme minikuumailmapallo, tarkoitettu kai valaisimeks juhlissa tai jotain.
Mutta sitten reissuun! Tässä ekassa osassa keskitytään vaan perjantaihin, muuten kukaan ei jaksa lukea tätä loppuun asti!
Lähtö oli siis perjantaina aamulla klo 7. Onneks meni busseja niin aikaisin, koska meidän kyyti lähti koululta. Aika hiljaista oli meno, onneks sain vähän nukuttua. Parin tauon ja 4,5 tunnin päästä saavuttiin lopulta Berliiniin. Napattiin opas kyytiin ja jatkettiin suoraan 3 tunnin bussikierros ympäri kaupunkia. Lue, ei hyvä! Loppuvaiheessa ei oikein enää jaksanut kiinnostaa minkänäköisiä taloja ulkona näkyy, oli aika nälkä ja puutunut olo.
Suurin osa bussin ikkunan läpi otetuista kuvista oli aika huonolaatusia ja heijastumia täynnä, mutta sentään jotain! Käveltiin pieni pätkä kierroksen aikana, että saatiin vähän happea. Kaupunki oli aika erilainen kuin odotin, välillä ei tuntunut Saksalta yhtään! Enemmän Espanjalta tai joltain. Ehkä se johtu siitä, että välillä haisi roskilta niinkuin Barcelonassa viime kesänä. Berliinin historia on ihan mieletön, uskomattomia tarinoita ja paikkoja. Bussista kaikki näki kätevästi joo, meni kyllä aina vähän ohi että mikä talo oli mikäkin. Pakko sinne on vielä palata tän vaihdon aikana, että ehditään kunnolla myös bilettämään! Jalat oli niin rikki iltasin että hyvä kun jaksoi kävellä, saati tanssia.
Lopulta, 8 tunnin bussissa oleilun jälkeen, päästin hostellille asti. Se oli ihan okei, ei mikään ihmeellinen. Sijainniltaan hyvä siksi, että metroasema oli 10 minuutin päässä. Muuten naapurusto tuntui vähän turvattomalta, en oikein osaa selittää miksi. Kaikenlaista hiipparia ainakin pyöri nurkissa.
Nukuttiin Linan, Marinan, Franin ja Kashan kanssa samassa huoneessa. Mutta ei hätää Paavo, Fran taitaa tykätä pojista.
Ruokailun ja lyhyen maisemien kartoituksen jälkeen vaihdettiin vaatteet ja seikkailtiin metrolla oopperatalolle. Reissun hintaan sisältyi siis oopperaliput, ohjelmassa Straussin Salome.
Onneksi lavan yläreunassa olevalla skreenillä näkyi vuorosanat, muuten olisi tarina saattanut jäädä hämäräksi. Lavastus ja asut oli jännä yhdistelmä nykyaikaa ja Jeesuksen aikaa, johon tarina sijoittui. Erikoisin kohta taisi olla, kun Salome tanssi isäpuolelleen saadakseen tahtonsa läpi, ja neito heilui lopulta lavalla pelkässä lannevaatteessa revittyään vaatteensa vihanpuuskan aikana. Tässä vaiheessa olin erityisen kiitollinen tekstitykselle, muuten olisi voinut leuka roikkua polvissa asti. Esitys oli kuitenkin hieno ja musiikki erityisen vaikuttavaa. Musta oli kiva tehdä jotain sellaista, mitä en olisi tehnyt, jos olisin ollut matkalla pelkästään kavereiden kanssa. Yäk mä ajattelin miten äskeisen lauseen vois sanoo saksaks, ja voin kertoa että se olis noin 6 riviä pitkä.
Oopperan jälken alkoi aamuherätys painaa todella päälle. Käytiin syömässä Vapianossa, joka on erittäin hyvä ja hintaystävällinen ravintolaketju. Ruoka on superhyvää ja ravintolat viihtyisiä. Ruoka tehdään saman tien asiakkaan edessä, mikä on jännää. Ainoa miinus siellä, niinkuin kaikissa muissakin paikoissa, missä oon syönyt, on että juomat maksavat ihan mansikoita. Onneksi oon opetellu mikä on vesijohtovesi! Muuten tulee pullovettä jos sanoo wasser.
Tässäpä siis perjantai! Palailen huomenna lauantain kanssa. Nyt pitäis harjotella esitelmää, joka on huomenna. Jonka tarkotus olis kestää 60min...Meil on 54 slaidia, että jos käyttää vähän yli minuutin per slaidi, niin ei ole hätää!
Pusuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti